---

Kinobuss Suomessa

Kinobuss viettää tänä vuonna viidettä syntymäpäiväänsä. Bussin jokakesäiset kiertomatkat ympäri Viroa ovat tällä kertaa saaneet jatkokseen Suomenkiertueen. Aikaisempina vuosina on koukattu Latvian puolelle ja viime kesänä tehtiin turnee Ruotsiin.

Kinobussin projekti käynnistyi viisi vuotta sitten kiertävänä elokuvateatterina, jonka yhteydessä on erityisesti nuorilla mahdollisuus ammattilaisten opastuksella itse kokeilla elokuvantekoa. Vuosien varrella Kinobussista on muotoutunut ympärivuotinen tapahtuma, jonka saa kutsua kylään pienille paikkakunnille.

Huomasin vanhoja kirjoituksiani selaillessani, että en ole kirjoittanut Kinobussin perinpohjaista esittelyä suomeksi. Taustatietoa löytyy kuitenkin muutama vuosi sitten kirjoittamistani jutuista ruotsiksi ja englanniksi.

Tapanani on ollut käydä vuosittain Kinobussia tervehtimässä matkan varrella. Tänä vuonna tapasin bussijengin Kautlassa, jossa filmejä näytettiin Ernan retken osallistujille.

Ernan leirissä kuvaamani filmirulla kärsi vahinkoja kotimatkalla. Tästä syystä minulla ei ole Kinobussista tuoretta kuvamateriaalia. Viime vuonna Etelä-Virossa Antslassa ottamani kuvat ovat nähtävissä tässä linkissä.

Kinobussi kiertää Suomea 22.8.-2.9.2005. Pysähdyspaikat on merkitty tähän karttaan.

Näin Norjassa

Norjalaislehti Aftenposten kirjoittaa tänään alkoholitutkija Ellen Amundsenin väitöskirjatutkimuksesta, jonka mukaan siirtolaisten asuttamissa Oslon itäpuolen kaupunginosissa asuvat norjalaisnuoret juovat tuntuvasti vähemmän kuin kaupungin "etnisesti puhtaissa" länsiosissa asuvat ikätoverinsa. Tästä Amundsen päättelee, että siirtolaiset naapureina hillitsevät nuorison juopottelua.

Olisikohan Ellen Amundsenin päättelyketjussa jäänyt jotain huomioimatta? Siirtolaislähiöissä asuu yleensä köyhempää väkeä kuin siellä, missä kantaväesön lisäksi ei ole juuri muita kansallisuuksia. Ehkä kysymys voisi olla siitä, että Länsi-Oslon kakaroilla on enemmän rahaa kurkusta alas huuhdottavaksi?

2+2=?

Dagens Nyheter kirjoittaa tänään, että ruotsalaisilla opiskelijoilla on suuria vaikeuksia matematiikassa. Opiskelijoiden tiedot matematiikassa ovat usein peruskoulun tasolla. DN siteeraa insinööriopiskelijaa, joka kertoo juuri oppineensa laskemaan murtoluvuilla.

Minulle tämä ei ollut yllätys. Jo 1980-luvun alussa kiinnitin asiaan huomiota, kun olin aloittamassa työsuhdetta silloisessa PK-bankissa. Uusille työntekijöille järjestettiin kurssi, jossa opetettiin peruskoulun äidinkieltä ja matematiikkaa.

Osalla uusista työtovereistani tuntui olevan suuria vaikeuksia peruslukujenkin tuntemisessa. Tuhannet ja kymmenet tuhannet sekoitettiin iloisesti keskenään. Ja niillä tiedoilla piti ryhtyä tekemään pankkityötä, jossa ollaan tekemisissä asiakkaiden rahan kanssa!

DN:n artikkelissa esitetään useita syitä heikkoon osaamiseen. Ne voivat kaikki kyllä olla sinänsä oikeita. Mutta niiden tiedostamisesta ja korjaamisesta ei ole juurikaan hyötyä, jos ei puututa perusongelmaan.

Ruotsin kouluissa pidetään tärkeämpänä kouluviihtyvyyttä kuin oppimista. Asian pitäisi tietysti olla tasan päinvastoin. Tuon pankkikurssin loppukokeessa olin minä alle viikon Ruotsissa asuneena ainoa, joka vastasi oikein kaikkiin kysymyksiin. Ilmeisesti kurssikaverini olivat viihtyneet hyvin peruskoulussa.

Kannattaa panna muistiin

TV2 näyttää tänä iltana saksalaisen Almut Getton filmin "Kuksivatko kalat?" (Fickende Fische). Alkukohtaus näytti tutulta. Tutkittuani hetken Internettiä tajusin, että näin tämän mainion elokuvan joulukuussa 2003 Tallinnassa Pimeiden Öiden Filmifestivaaleilla, jossa pressiakreditointini turvin katsoin sellaisen kasan eläviä kuvia, ettei kaikkia millään jaksanut jälkeenpäin muistaa.

Muisti kuitenkin palautui, kun luin, mitä tuolloin kirjoitin Netissä PÖFFin filmeistä. Näytin kovasti pitäneen Kaloista. Nyt katselen kuvaa olemattomasta telkkarista noin puolellatoista silmällä.

Taas kerran tuli todistetuksi, että asioita kannattaa panna muistiin, ja Internet on siihen mainio työkalu.

Spassipa Olga!

Voittoputkeni vedonlyönnissä jatkuu. Olga Kuzenkova on naisten moukarinheiton maailmanmestari tuloksella 75,10. Se tuo minulle 16 euroa.

Spassipa Olga!

Mitalit jaetaan kisan jälkeen

Iltalehti näyttää kirjoittaneen toissapäivänä (10.8.2005), että Värnik varasti MM-kullan Viroon. Miten niin varasti? Oliko mitalit jaettu jo ennen finaalia?

Varastaa voi vain sen, mikä kuuluu jollekin toiselle. Tähän saakka mitalit on jaettu kilpailun jälkeen niiden tulosten perusteella. Andrus Värnik viskasi kepin kauemmaksi kuin kukaan muu ja sai ansaitsemansa kultamitalin.

Vain Iltalehden pseudojournalistit voivat tässä yhteydessä kirjoittaa varkaudesta. Jos odotukset eivät käy toteen, on tapana niellä pettymys ja onnitella reilusti voittajaa. Värikästä kieltä saa toki lehtijutussa käyttää, muta hyvän maun rajatkin olisi syytä pitää mielessä.

Ehkä olisi syytä käynnistää Suomessakin Virossa jo pitkän aikaa käytyä keskustelua "varsinaisen" median ja blogien suhteesta ja tasosta.

Meiltähän tämä käy!

Meiltähän tämä näyttää käyvän! Walter Davisiltä kolmiloikkaaminen ja minulta vedonlyönti. Saunassa käydessäni Davis varmisti itselleen maailmamestaruuden ja minulle 18 euroa 40 senttiä rahaa.

Onnea maailmanmestarille ja kiitos hillosta. Sponsorina jälleen ahvenanmaalainen PAF.

Kiitos, Andrus!

Kuva: www.sportnet.ee

Viron Andrus Värnik voitti upeasti keihäskultaa yleisurheilun MM-kisoissa Helsingin Olympiastadionilla. Olen tästä suorituksesta erityisen iloinen siksi, että se rikastutti minua juuri nyt, kun sattumalta olen persaukinen. Löin PAFfin kanssa keihäästä vetoa ja odotan nyt Ahvenanmaan maakunnalta tililleni 24 euroa.

Kiitos, Andrus!

Copterline'in onnettomuus: SAS poisti mainoksen

Eesti Päevaleht on jo pitkähkön aikaa kiusannut lukijoitaan nettiversionsa oikeassa laidassa hissin tavoin liikkuvalla lentoyhtiö SAS:n mainosbännerilla. Sen tekstissä kehotetan tarkastamaan SAS:n tarjoukset ennen lentolippujen tilaamista. Se oli tänään myös Copterline'in onnettomuudesta kertovan uutisen sivulla.

Koska mielestäni mainos oli siinä kontekstissa sopimaton, lähetin iltapäivällä SAS:n Tallinnan edustustoon kirjeen, jossa paheksuin sopimattomassa paikassa olevaa mainosta. Ehdotin SAS:lle sen poistamista.

Vastaus tuli 12 minuutin kuluttua paheksumiseni lähettämisestä. SAS:n edustaja Rauno Parras kertoi olevansa samaa mieltä sekä pyytäneensä EPL:ltä mainoksen poistamista. Tarkastus osoitti, että sitä ei enää ole EPL:n saitilla.

SASsia tulee kiittää nopeasta ja asiallisesta reagoinnista.

Koneet eivät äänestä - onneksi

Olen Suomen vaaleissa jo useamman kerran kokeillut Internetissä olevia ns. vaalikoneita. Kokemukseni on sellainen, että niiden perusteella ei voi äänestyspäätöstä tehdä jo senkin takia, että eri koneet antavat kovin ristiriitaisia tuloksia. Tänä vuonna parlamenttivaalit pidetään Norjassa, jossa yhteydessä kokeilin huvikseni Aftenpostenin vaalikonetta

En tietysti seuraa Norjan poliittista keskustelua ihan niin tarkkaan, että minulla olisi joka kysymykseen mielipidettä olemassa, mutta aika moneen sentään pystyin näppituntumalta vastaamaan. Tulokset kuitenkin osoittivat riittävän selvästi, että vaalikoneen informaatiota tulee käsitellä hyvänä viihteenä. Tämmöisen palautteen Aftenpostenin masina minulle antoi (suluissaolevat prosentit tarkoittavat sitä, kuinka suuri osuus vastauksistani osui yksiin kunkin puolueen mielipiteiden kanssa.)

Rød Valgallianse 46%
Sosialistisk Venstreparti 45%
Arbeiderpartiet 44%
Venstre 42%
Senterpartiet 39%
Høyre 30%
Kristelig Folkeparti 28%
Fremskrittspartiet 18%

Kolme kärkipuoluetta on vasemmalta, mutta porvarilliset Venstre ja Senterpartiet tulevat tiukasti kannoilla. Mutta Norjassa ei näytä olevan yhtään puoluetta, jonka mielipteistä edes puolet kävisivät minulle. Jos tästä jotain voisi päätellä, niin sitä, että minä en todennäköisesti viihtyisi Norjassa. Mutta sen tiesin toki ilman tätä vaalikonettakin.

Tässä olisi tietenkin keinoälysovellusten kehittäjille haastetta kerrakseen: miten kehittää vaalikone, jonka suosituksiin voisi luottaa? Koneet eivät vielä äänestä - onneksi.

Terveisiä ulkoavaruudesta

NASA julkaisee kotisivuillaan maailman ensimmäisen podcast-lähetyksen avaruudesta. Steve Robinson nauhoitti hiukan ale neljäminuuttisen lähetyksen vuorokausi ennen avaruusalus Discoveryn laskeutumista Indonesian yläpuolella avaruudessa. Siihen nähden, millaisen matkan viesti on kulkenut olisi äänenlaatu ihan hyvä, jos ei tietokoneessani olisi niin surkean vähän muistia.

Itsellänikin on koko päivän ollut tunne niinkuin olisin käynyt ulkoavaruudessa. Tosiasiassa palasin eilen muutaman päivän matkalta Virosta. Tutustuin Ernan retken pääleiriin Kautlassa. Myös Kinobussi oli paikalla.

Näin iän lisääntyessä ei jaksa tuommoisia retkiä yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Eilinen oli jo sangen raskas päivä. Tämän päivän olen pyhentänyt lepopäiväksi.

Toivottavasti kuvat onnistuvat, kunhan nyt ensin saan ne kehitetyksi.

Venäjän viisumikysymyksestä

Täydennykseksi aamuöiselle postitukselleni Baltian ystävä?, Postimehen artikkelin kirjoittaja Erkki Bakovski esiintyi tänään iltapäivällä haastateltavana Vikerraadion ohjelmassa Maailm täna. Lisäksi artikkelissaan käsittelemilleen kysymyksille Bakovski kommentoi myös Venäjän pyrkimystä viisumivapauteen EU:n kanssa. Tässäkin asiassa presidentti Tarja Halonen näyttää omaksuneen aivan oikean kannan, että asia tulee hoitaa EU:n tasolla eikä kahdenkeskisesti jäsenmaiden ja Venäjän välillä.

Kommentoin tätä viisumikysymystä jo pari vuotta sitten kirjoittamassani artikkelissa EI KIIRETTÄ VENÄJÄN VIISUMIVAPAUDELLA. Luettuani sen nyt uudestaan voin todeta, että siihen ei ole paljoa lisättävää. EU:n laajentuminen kymmenellä uudella jäsenmaalla, mm. Baltian mailla, tosin on tässä välillä tapahtunut tosiasia, joka sekään ei liene Venäjälle aivan mieleinen.

Baltian ystävä?

Kuva: www.presidentti.fi

Eesti Päevaleht huomioi tänään, että presidentti Tarja Halonen torjui eilen Vladimir Putinin presidenttien yhteisessä lehdistötilaisuudessa esittämät syytökset Baltian maita kohtaan. Vastatessaan aina kuuliaan Komsomolskaja Pravdan toimittajalta tilaamaansa kysymykseen Putin väitti, että Baltian maat olisivat keksineet "muualla maailmassa tuntemattoman" käsitteen "ei-kansalainen" tarkoittaen tällä Baltiassa asuvia venäläisiä.

Halonen puolestaan kommentoi, että Viron ja Latvian lainsäädäntö vastaa tässäkin kysymyksessä kansainvälisiä vaatimuksia. Halonen huomautti, että samaan arvioon ovat päätyneet myös Euroopan Neuvosto ja ETYJ. Molempien järjestöjen tehtäviin kuuluu mm ihmisoikeuksien edistäminen Euroopassa.

Halosen mielestä on normaalia, että valtiot asettavat kansalaisuuden saamiselle ehtoja. Hän korosti myös, että niin Viro kuin Latviakin tukevat aktiivisesti ehdot täyttävien ei-kansalaisten naturalisoimista. Lisäksi presidentti huomautti, että Viron ja Latvian rajasopimukset Venäjän kanssa tulee ratifioida. Tästä Venäjä on kieltäytynyt. Halosen mukaan Venäjän ja Baltian maiden suhteista ei ole tulossa ongelmaa ensi vuoden toisella puolella, jolloin Suomi on EU:n puheenjohtajavuorossa.

Presidentti Halonen on hiljalleen käynnistämässä vaalikampanjaansa. Silloin on tietenkin hyvä esiintyä Baltian ystävänä. Suomen EU-puheenjohtajuuteen mennessä vaalit ovat kuitenkin jo ohi. Kukaan tuskin tosissaan epäilee Halosen uudelleenvalintaa, mutta EU-puheenjohtajuuden aikana olsi hyvä muistaa nämäkin lausunnot. Silloin nähdään, kuinka hyvä ystävä Tarja Halonen on Baltian maille.

Lisätty:

Tämänpäiväinen Postimees käsittelee samaa teemaa perusteellisemmin kuin Päevaleht. Vaikuttaa siltä kuin jutun kirjoittaja, Postimehen ulkomaanuutisten toimituksen johtaja Erkki Bakovski olisi ollut lehdistötilaisuudessa paikallakin.

Bakovskin mukaan Kultarannan lehdistötilaisuus oli jo loppumaisillaan, kun puheenvuoron sai viimeisen kysymyksen esittämistä varten Komsomolskajan toimittaja. Tämä vesseli kysyi Haloselta, kuinka "Suomi suhtautuu Viron ja Latvian ihmisoikeusrikkomuksiin" ja "aikooko Suomi tehdä mitään tässä suhteessa" EU-puheenjohtajuutensa aikana. Tämän jälkeen ensin Halonen ja sitten Putin vastasivat edellä kerrotulla tavalla.

Postimees viittaa myös Suomessa liikkuviin spekulaatioihin, että Venäjä panostaa vähemmistökysymyksissä nimenomaan Suomen EU-puheenjohtajuuteen. Moskova toivoo Suomen painostavan Viroa ja Latviaa lieventämään kansalaisuuspolitiikkaansa. Ulkopoliittisen Instituutin tutkija Hiski Haukkala kertoo Postimehelle, että Venäjä todella on tarjonnut Suomelle mahdollisuutta edustaa omia intressejään EU:ssa. Tämän voisi ilmaista sitenkin, että Venäjä pyrkii ajamaan politiikkaansa EU:ssa Suomen kautta.

Haukkalan mukaan Suomi ei ole kiinnostunut ryhtymään Venäjän puhemieheksi, mikä myös osaltaan selittäisi Halosen eilisiä vastauksia. "Venäjän hallitus alkaa itsekin ymmärtämään, että Suomi ei halua sellaista roolia", Haukkala kommentoi Postimehelle.

Sitähän minäkin

Martin Kala kirjoitaa tänään Eesti Päevalehessä otsikolla Moskovan revanssi, että länsi näyttää sulkevan silmänsä demokratian ja ihmisoikeuksien puuttumiselta Venäjällä. Siinä missä taloudeltaan suurempia Intiaa ja Kiinaa hyljeksitään esimerkiksi G8:ssa, Venäjästä on ensi vuonna tulossa suorastaan maailman rikkaiden maiden järjestön puheenjohtaja. Venäjä on vuonna 2006 puheenjohtajavuorossa myös Euroopan neuvostossa.

Kala toteaa, että Euroopan Neuvoston pääasiallisena tavoitteena on edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita Euroopassa. Hän ihmettelee,  kuinka on ajateltavissa, että ihmisoikeuksia puolustavaa järjestöä ryhtyy johtamaan valtio, joka ei lainkaan kunnioita näitä oikeuksia.

Sitähän minäkin olen tässä ihmetellyt.