Larkon havaintoja

Kuva: www.presidentti.fi

Eesti Päevaleht huomioi tänään, että presidentti Tarja Halonen torjui eilen Vladimir Putinin presidenttien yhteisessä lehdistötilaisuudessa esittämät syytökset Baltian maita kohtaan. Vastatessaan aina kuuliaan Komsomolskaja Pravdan toimittajalta tilaamaansa kysymykseen Putin väitti, että Baltian maat olisivat keksineet "muualla maailmassa tuntemattoman" käsitteen "ei-kansalainen" tarkoittaen tällä Baltiassa asuvia venäläisiä.

Halonen puolestaan kommentoi, että Viron ja Latvian lainsäädäntö vastaa tässäkin kysymyksessä kansainvälisiä vaatimuksia. Halonen huomautti, että samaan arvioon ovat päätyneet myös Euroopan Neuvosto ja ETYJ. Molempien järjestöjen tehtäviin kuuluu mm ihmisoikeuksien edistäminen Euroopassa.

Halosen mielestä on normaalia, että valtiot asettavat kansalaisuuden saamiselle ehtoja. Hän korosti myös, että niin Viro kuin Latviakin tukevat aktiivisesti ehdot täyttävien ei-kansalaisten naturalisoimista. Lisäksi presidentti huomautti, että Viron ja Latvian rajasopimukset Venäjän kanssa tulee ratifioida. Tästä Venäjä on kieltäytynyt. Halosen mukaan Venäjän ja Baltian maiden suhteista ei ole tulossa ongelmaa ensi vuoden toisella puolella, jolloin Suomi on EU:n puheenjohtajavuorossa.

Presidentti Halonen on hiljalleen käynnistämässä vaalikampanjaansa. Silloin on tietenkin hyvä esiintyä Baltian ystävänä. Suomen EU-puheenjohtajuuteen mennessä vaalit ovat kuitenkin jo ohi. Kukaan tuskin tosissaan epäilee Halosen uudelleenvalintaa, mutta EU-puheenjohtajuuden aikana olsi hyvä muistaa nämäkin lausunnot. Silloin nähdään, kuinka hyvä ystävä Tarja Halonen on Baltian maille.

Lisätty:

Tämänpäiväinen Postimees käsittelee samaa teemaa perusteellisemmin kuin Päevaleht. Vaikuttaa siltä kuin jutun kirjoittaja, Postimehen ulkomaanuutisten toimituksen johtaja Erkki Bakovski olisi ollut lehdistötilaisuudessa paikallakin.

Bakovskin mukaan Kultarannan lehdistötilaisuus oli jo loppumaisillaan, kun puheenvuoron sai viimeisen kysymyksen esittämistä varten Komsomolskajan toimittaja. Tämä vesseli kysyi Haloselta, kuinka "Suomi suhtautuu Viron ja Latvian ihmisoikeusrikkomuksiin" ja "aikooko Suomi tehdä mitään tässä suhteessa" EU-puheenjohtajuutensa aikana. Tämän jälkeen ensin Halonen ja sitten Putin vastasivat edellä kerrotulla tavalla.

Postimees viittaa myös Suomessa liikkuviin spekulaatioihin, että Venäjä panostaa vähemmistökysymyksissä nimenomaan Suomen EU-puheenjohtajuuteen. Moskova toivoo Suomen painostavan Viroa ja Latviaa lieventämään kansalaisuuspolitiikkaansa. Ulkopoliittisen Instituutin tutkija Hiski Haukkala kertoo Postimehelle, että Venäjä todella on tarjonnut Suomelle mahdollisuutta edustaa omia intressejään EU:ssa. Tämän voisi ilmaista sitenkin, että Venäjä pyrkii ajamaan politiikkaansa EU:ssa Suomen kautta.

Haukkalan mukaan Suomi ei ole kiinnostunut ryhtymään Venäjän puhemieheksi, mikä myös osaltaan selittäisi Halosen eilisiä vastauksia. "Venäjän hallitus alkaa itsekin ymmärtämään, että Suomi ei halua sellaista roolia", Haukkala kommentoi Postimehelle.