Ranskalaiset äänestävät huomenna EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta. Tuuli tuntuu käyvän sopimusta vastaan, joskin viidennes äänestäjistä ei ole vielä päättänyt puoleen eikä toiseen. Viimeiset gallupit kertovat ei-äänten osuudeksi 51 prosenttia, mikä on muutaman prosenttiyksikön verran vähemmän kuin pari päivää sitten.
Vastaanharaamisen syyt ovat pääasiassa sisäpoliittiset. Ei ole kovinkaan loogista kostaa koko Euroopalle sitä, jos ei satu pitämään Chiraqista ja Ranskan hallituksen politiikasta. Mutta koskas ihmiset kansaäänestyksissä yleensäkään äänestävät rationaalisin perustein? Ei tule mieleen muuta kuin Suomen historian ensimmäinen ja toistaiseksi viimeistä edellinen neuvoa antava kansanäänestys kieltolain kumoamisesta joulukuussa 1931.
Roheline Värav valmistelee seuraavaan painettavaan numeroonsa laajempaa juttua tuulienergiasta. Päätoimittaja Sander Silm pyysi minua kokoamaan tietoja Pohjoismaista. Pohjoismaista energiapolitiikkaa semmoisenaan ei ole olemassakaan vaan jokainen maa kulkee omaan suuntaansa. Lähetin vajaa tunti sitten tausta-artikkelin Tanskasta, joka on panostanut ylivoimaisesti eniten juuri tuuleen energianlähteenä.
Mitähän varten muuten Suomessa panostetaan älyttömän suuria summia digitelevisioon, kun nykyisiltä analogisiltakaan kanavilta ei tule juuri mitään katsottavaa? Sillä rahalla saisi kaapeloitua koko maan ja tuotua laajakaistan käytännöllisesti katsoen joka mökkiin. Internetin kautta voisi välittää koko maailman televisiotarjonnan puhumattakaan kaikesta muusta, mihin nettiä normaalisti käytetään. Varsinaista tuuleen kylvämistä koko digi-tv! |
For all categories
