Arni Alandi kirjoittaa virolaisessa ympäristöportaalissa Roheline Värav Suomen vihreiden puheenjohtajan Tarja Cronbergin puheenvuorosta Lontoossa. Cronberg kritisoi Euroopan Unionin venäjänstrategiaa. Hänen mukaansa EU:n pohjoinen ulottuvuus on Venäjän vähäisen kiinnostuksen takia jäänyt sisällöttömäksi politiikaksi ja tyhjäksi kuoreksi.
Kysymys on siitä, että Venäjän kanssa ei yleensäkään kannata solmia (ei kahden- eikä moninkeskisiä) yleisessanallisia sopimuksia, koska Venäjä ei niitä kuitenkaan täytä. Venäjä toteuttaa käytännössä kaikenlaisista sopimuksista vain ne kohdat, joista sille itselleen on suoranaista hyötyä. Jos Venäjän pitäisi täyttää joku sopimuksessa itselleen ottamansa velvoite, se venyttää asiaa äärimmäisen pitkälle ja yrittää joka askelella puristaa sopimuskumppaneiltaan lisäetuuksia sanansa täyttämisestä.
Sen takia ei voi myöskään muodostua minkäänlaista EU:n pohjoista ulottuvuutta, jos sen pitäisi perustua sopimuksille Venäjän kanssa. Jos sen tavaramerkin alla halutaan saada aikaan jotain konkreettista, tulee pohjoisen ulottuvuuden käsitettä muuttaa tarkoittamaan EU:n pohjoisten jäsenmaiden keskinäistä yhteistyötä. Cronbergin huoli siitä, että pohjoisella ulottuvuudella ei ole EU:n budjetissa rahoitusta eikä omaa paikkaa unionin byrokratiassa, ei ole perusteltu. Alueellisen yhteistyön parantamiseksi ei ole tarpeen paisuttaa EU:n byrokratriaa vaan riittää, kun pohjoisten jäsenmaiden hallitukset ja kansalaisyhteiskunta panostavat siihen. Parhaimmillaan pohjoinen ulottuvuus voisikin olla esimerkiksi Itämeren maiden kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa jonkun konkreettisen ongelman ratkaisemiseksi.
Venäjä pyrkii hoitamaan suhteita jokaisen EU-maan kanssa erikseen. Sen pyrkimyksenä on vesittää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valitettavasti se ajoittain onnistuukin tavoitteensa saavuttamisessa. Tästä esimerkkinä olkoon vaikkapa Saksan kanssa suhmuroiminen ympäristölle vaarallisen kaasuputken asentamisessa Itämeren pohjaan.
Kaikenlaiset yleiset ja maailmoja syleilevät EU:n sopimukset Venäjän kanssa ovat vain ja ainoastaan suuri euroelukka, josta blogissaan kirjoitti Punane Hanrahan. EU:n tulee solmia sopimuksia Venäjän kanssa tarkoin määritellyissä ja rajatuissa asioissa, ja sopimusehdot on kirjoitettava yksiselitteisesti ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Ja sopimukset on solmitava koko unionin tasolla eikä yksittäisten jäsenmaiden ja Venäjän välillä. |
For all categories
