Send entry via E-mail
 
To:
From:
 Send me a copy.
Text:
  Vaalisirkus vauhtiin: YLE:n limbo

Perinteisesti joulurauha kestää jouluaatosta knuutinpäivään, ja sen rikkomisesta rikollisella tai muuten sopimattomalla menettelyllä ja käytöksellä on uhattu rangaista lain ankarimman paragrahvin mukaan. Nyt näyttää joulurauha päättyvän jo välipäiviin, sillä vaalisirkus on käynnistynyt, joskin hiukan kakoen ja yskähdellen. Postiluukusta ei sentään vielä ole tullut kiiltävälle eikä muullekaan paperille painettuja äänestyskehotuksia ehdokkailta, mutta eiköhän sontaluukku ala kolisemaan heti vuoden ensimmäisinä arkipäivinä.

YLE:n televisiokanavilta on nähty kaksi n.s. ehdokastenttiä. Eilistä, jossa kuulusteltavana oli istuva pesidentti Tarja Halonen, kuuntelin puolella korvalla tieokoneella työskennellessäni, tämänpäiväisestä Timo Soinin ahdistelusta kuulin alkuminuutit ollessani lähdössä saunaan. Vaikka siis olen seurannut ohjelmia heikonlaisesti, uskallan lausua jo tässä vaiheessa varman mielipiteeni yhdestä asiasta: ohjelmien juontaja Juho-Pekka Rantala on surkea.

Jääkiekon ystävät tietävät, että jos lätkämatsissa on pääosassa tuomari, se on huono ottelu. Koiruudet on toki karsittava pois, mutta pelaajien on annettava pelata. Sama koskee vaalitenttiäkin: juontajan tulee toki pitää lähetyksen ohjat käsissään, mutta ehdokkaan on saatava sanoa asiansa kohtuuden rajoissa. Missään tapauksessa ehdokasta vastaan ei pidä käyttäytyä yliagressiivisesti ja - mikä tässä tapauksessa on hirvittävintä - suorastaan halveksuvasti. Yksi näistä kahdeksasta on sentään seuraavat kuusi vuotta Suomen presidentti.

Jossain määrin ymmärrän Rantalaa eilisen lähetyksen lähtökohdista. Istuvaa pesidenttiä ei pidä kohdella lievemmin kuin muita; onhan hänellä sentään paljonkin vastattavaa tähänastisesta viranhoidostaan. Tiukastikin saa kysyä, kunhan sen tekee asiallisesti. Mutta silmille ei sentään saa sylkeä, ei presidenttiä eikä hänen haastajiaan.

Sen, mitä Soinin piinaamisesta kuulin, olisi voinut kuitata kahdella kysymyksellä ja siirtyä sitten eteenpäin. Kaikki tietävät, että tarvittaisiin veret seisauttava ihme, että Soinista tulisi presidentti. Asia tuli kaikille heti selväksi, ei sitä olisi tarvinnut jäädä jankuttamaan. Olen varma, etten menettänyt mitään, kun en tämäniltaista kauempaa katsonut. Saunassa sen sijaan sain makoisat löylyt.

Ilmeisesti Rantala on ottanut idolikseen ja roolimallikseen vaalitenttien veteraanin Leif Salmenin, jonka purevaa ivaa monet poliitikkosukupolvet saivat tuntea nahassaan. Salmen oli ärsyttävä, mutta hän oli sitä tyylikkäällä tavalla. Leif Salmenia ei kukaan osaa esittää yhtä hyvin kuin Leif Salmen, jonka ohjelmissa sentään ehdokkaatkin saivat suunvuoron.

Minun puolestani tämän asemansa ja tehtävänsä väärin ymmärtäneen pellen voisi vaihtaa vaikka lennosta. Mutta se ei mitenkään käy, koska siinä tapauksessa jäljellä olevat kuusi ehdokasta saisivat kohtuutonta etua jo haukuttavina käyneisiin verrattuna. Joten ehdokkaiden häpäisemistä riittää ruudussa vielä kuuden ohjelman verran nille, joita sellainen huvittaa.

Minuun eivät vaikuta vaalitentit, mainokset eivätkä yleensäkään kampanjat. Seuraan poliitikkojen edesottamuksia jatkuvasti ja annan heille tarvittaessa palautetta, sekä myönteistä että kielteistä kullekin ansionsa mukaan. Ensimmäisen kierroksen ratkaisuni olen tehnyt jo kauan sitten. Jos toinen tulee, harkitsen sitten uudestaan, kun tiedetään, ketkä sinne saakka pääsevät.

Ilmeisesti on kuitenkin vielä paljonkin valitsijoita, jotka ihan aidosti miettivät, ketä äänestäisivät. Heidän kannaltaan on erittäin valitettavaa, että YLE:n ohjelmajohto on erehtynyt juontajavalinnassaan noin perusteellisesti. YLE on sentään julkisen palvelun laitos, jonka kanavien pitäisi auttaa näitä valintojaan miettiviä suomalaisia. Mutapainia varten on aivan toiset mediat.