Larkon havaintoja

Sain eilen illalla nettisivujeni palautelomakkeella serkultani Matilta tiedon, että yhteinen serkkumme Valto on kuollut. Tämä on ensimmäinen kerta, kun viikatemies korjaa suvussamme satoaan meidän sukupolvessamme. Se pysäyttää ajattelemaan, vaikka muutama edellisen polven edustaja vielä sinnittelee vastaan.

Valto oli tosin minua 17 vuotta vanhempi. Hänen edesmennyt äitinsä Aino puolestaan oli 11-päisen sisarussarjan esikoinen, 25 vuotta vanhempi kuin isävainajani Yrjö, suuren perheen pahnanpohjimmainen. Suuret ikäerot eivät siis ole suvussamme tavattomia.

Valto eli koko elämänsä Juankoskella eikä sieltä kovin monta kertaa poistunutkaan. Pisin yhtäjaksoinen aika poissa kotipaikkakunnalta taisi olla varusmiespalveluksen yhteydessä. Leipänsä Valto tienasi kartonkitehtaassa, josta työttömäksi jäätyään pääsi suoraan eläkeputkeen. Siten hän ehti nauttia myös eläkevuosistaan, vaikka kuolikin 65-vuotiaana.

Valto oli ihminen, josta ei voinut olla pitämättä. Aina hyväntuulinen ja -tahtoinen. Ja tietysti aeto savolaenev viäräleoka, kuinkas muutenkaan.

Suvussamme ei ole tapana kokoontua kovin usein. Edellisen kerran näin serkkujani ja vanhinta  elossaolevaa tätiäni Ireneä setäni Toimin hautajaisissa viisi vuotta sitten. Edelisen kerran taisin nähdä Ireneä mummoni hautajaisissa, joista tuolloin oli kulunut lähes 40 vuotta. Meillä onkin tapana sanoa, että tapaamme toisiamme hautajaisissa.

Valto ei kuitenkaan silloin päässyt paikalle. En ihan tarkkaan muista, milloin tapasin häntä viimeksi, siitä saattaa olla jopa 20 vuotta. Puhelimessa kyllä puhuimme Toimin hautajaisten jälkeen.

Ja nyt en ole ihan varma siitäkään, pääsenkö Juankoskelle Valton hautajaisiin. Kysymys ei ole siitä, etten haluaisi vaan ihan yksinkertaisesti siitä, onko matkustaminen mahdollisuuksieni rajoissa. On olemassa asioita, jotka tapahtuvat tai jäävät tapahtumatta tahdostamme riippumatta ja mielipidettämme kysymättä. Elämän päättyminenkin on yksi sellainen asia.

Epäilemättä viikatemies astui pitkän askelen minua lähemmäksi. Mutta joutaisi sekä lyhentää askeliaan että pidentää niiden väliä.

Hyvästi, Valto! Nahkurin orsilla tavataan.